Miksi valitsen kulkea kohti yhteyttä?

Mitä yhteys on?

"Connection is why we're here: it is what gives purpose and meaning to our lives."

~ Brené Brown

Kuten yksi lempikirjailijani Brené Brown sanoo, yhteys antaa tarkoituksen ja merkityksen elämällemme. Yhteys toisiin ihmisiin, tarve olla tunneyhteydessä sekä itsensä tunteminen arvostetuksi toisten silmissä ovat synnynnäisiä perustarpeita meille kaikille. Ne ovat välttämättömiä jokaisen lapsen hyvinvoivalle kasvulle ja kehitykselle.

Minä näen yhteyden koostuvan yhteenkuuluvuuden tunteesta ja tunneyhteydestä. Yhteenkuuluuvuus on tietoisuutta siitä, että kuuluu johonkin ryhmään, kuten perheeseen. Se on myös tunne ja ymmärrys tämän ryhmän jäsenten välisestä yhteydestä. Tietoisuudella tarkoitan myös sitä, että huomaamme ja ymmärrämme toisen ihmisen ymmärtävän meitä ja näkevän meidät. Voisi myös sanoa, että se on tietoisuutta siitä, että jaamme yhteisiä ajatuksia.

Mielestäni yhteenkuuluvuuteen sisältyy myös merkityksen tunne. Sillä tarkoitan, että tunnemme olevamme merkityksellisiä ja tärkeitä toisille ihmisille. Tunnemme itsessämme Brené Brownin mainitsemat 'tarkoituksen' ja 'merkityksen'. Ymmärrämme, että meidän olemassaolollamme on merkitystä läheisillemme.

Tunneyhteyteen kuuluvat mielestäni yhteydessä syntyvät hyvänolon tunteet, kuten rakkaus ja kiitollisuus. Siihen kuuluu myös turvan tunne eli henkisen turvan ja fyysisen turvallisuuden kokemukset. Henkiseen turvallisuuteen kuuluu tunne siitä, että kelpaan ja olen hyvä juuri tällaisena kuin olen. Siihen kuuluu myös lupa ajatella, tuntea, kokea ja tehdä asioista omalla tavalla, ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta. Fyysinen turvallisuus on luottamusta siihen, ettei minulle satu mitään pahaa, sekä luottamusta, että saan apua, jos sitä tarvitsen.

Ajatuksiani tukee Gabor Maten näkemys siitä, että ihmisen tärkeimmät tarpeet ovat turva ja aitous eli olemme turvassa omana itsenämme ja uskallamme ilmaista ajatuksiamme ilman pelkoa hylkäämisestä.

Miksi yhteyteen kannattaa panostaa?

Yhteyden tunne läheisiin ihmisiin, lämpimät vuorovaikutussuhteet ja turvallisuuden tunne ovat perusta lapsen hyvinvoinnille ja hyvälle kasvulle. Koska ihminen on psykofyysinen olento, eli kehomme ja mielemme toimivat vahvasti yhdessä, myös kehomme tarvitsee yhteyttä toisiin ihmisiin voidakseen hyvin. Kehomme tuntee fyysisen yhteyden, fyysisen turvallisuuden sekä yhteyden meissä herättämät tunteet.

Positiivinen, vahva ja lemepä , luottamukseen perustuva yhteys ja lapsen sensitiivinen kohtaaminen vähentävät lapsen ei toivottua käytöstä. Kun yhteys on vahva ja lapsella on tunne, että häntä arvostetaan, hänen tarpeensa tulevat useimmiten kohdatuksi, ei hänellä ole tarvetta ei toivotulle käytökselle. Eli mitä parempi yhteys meillä on, sitä toimivampi on yhteistyömme ja sitä kautta arkemme lapsen kanssa on sujuvampaa.

Annele Wiman puhuu kirjassaan Hyvinvoiva lapsi oppii myös yhteyden merkityksestä. Hän mainitsee erittäin tärkeän pointin kirjoittaessaan vuorovaikutuksen tärkeydestä: "Lapsi rakentaa omaa elämää niillä elementeillä, jotka me hänelle mahdollistamme oman toimintamme ja ymmärryksemme kautta". Koska yhteyttä rakennetaan vuorovaikutuksessa, mielestäni tämä pätee myös yhteyteen. Wiman huomauttaa myös, että "Lapsen minuus on vasta rakentumassa, jolloin lapsi tarvitsee erityisen paljon vahvistusta ja tukea oman itsensä rakentumiseen". Lapsen minuus rakentuu yhteydessä vanhempaan ja muihin läheisiin aikuisiin. Sillä on siis paljon väliä, millaisia elementtejä toiminnallamme lapselle tarjoamme ja miten häntä tuemme.

Lapselle merkityksellisen aikuisen tärkein tehtävä

Yhteyden rakentuminen lapsen ja aikuisen välille sekä katkenneen yhteyden palauttaminen on aina aikuisen vastuulla. Lapsi pyrkii kyllä sisäsyntyisesti myös yhteyden palauttamiseen, sillä yhteys vanhempaan on lapsen elinehto. On aikuisen tehtävä pitää yhteydestä ja sen palauttamisesta huolta.

Lapsen yhteyden palauttamisen aloitteisiin vastaaminen on mielestäni erittäin tärkeää. Kun aikuinen huomaa aloitteen, ja vastaa lempeydellä lapsen yhteyden tarpeeseen, lapsi saa kokemuksen siitä, että hänen toiminnallaan on väliä ja merkitystä, hän kokee olevansa tärkeä ja hänet nähdään. Lapsi oppii myös, että yhteys on mahdollista palauttaa, silloin kun hän sitä tarvitsee. Tämä luo vahvaa luottamusta ja sitä kautta turvallisuudentunnetta.

Yhteys katkeaa monta kertaa päivässä, vaikka mitä tekisimme. Yhteys katkeaa jo katseen kääntyessä ja ajatusten herpaantuessa. Se katkeaa luonnollisesti esimerkiksi vahvoissa tunnereaktioissa tai lapsen harjoitellessa itsenäistymistä. Tämä on aivan luonnollista, eikä hetkellistä yhteyden katkeamista tarvitse pelätä. Merkityksellistä on yhteyden palauttaminen sen katkettua. Hyvin rakennettu, toimiva, lämmin, lempeä ja vahva yhteys palautuu nopeasti.

Kun yhteyden katkeamista harjoitellaan pikkuhiljaa, turvallisuuden tunne ja lapsen luottamus yhteyden palautumiseen säilyy. Uuden oppimisen, kasvun ja kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi tuntee olevansa turvassa hetkellisestä yhteyden puuttumisesta huolimatta. Lapsi uskaltaa tutkia ympäristöään, kokeilla uusia asioita, leikkiä ja tutustua uusiin ihmisiin.

Yhteyden ja sen katkeamisen harjoittelu pikkuhiljaa tarkoittaa käytännössä sitä, että vauva esimerkiksi nukkuu hetken erillään äidistään. Lohdutus, syli ja imetys palauttavat vauvan takaisin yhteyteen äidin kanssa. Taapero voi olla esimerkiksi hetken jonkun muun turvallisen aikuisen hoidettavana. Yhteys palautetaan taas esimerkiksi sylillä je hellittelyhetkellä. Mitä isompia lapset ovat, sitä kauemmin he voivat olla yhteydettömässä tilassa. On kuitenkin tärkeää huolehtia yhteyden säilymisestä vielä teini-ikäistenkin kanssa.

Yhteydestä huolehditaan hieman eri tavoin eri ikäisten kanssa. Vauvojen ja pienten lasten kanssa yhteys on vielä hyvin kehollista, ja palauttamisessa hellyys ja läheisyys ovat olennaisia. Lapsen kasvaessa yhteyden ylläpitäminen alkaa pikkuhiljaa muuttaa muotoaan. Sylittely ja hellyydenosoitukset jäävät usein sitä vähemmälle, mitä isommasta lapsesta on kyse. Lempeä vuorovaikutus ja läsnäolo pysyvät silti välttämättöminä aina aikuisuuden ihmisuhteisiin asti.

Lempeitä yhteyden hetkiä Sinulle ja rakkaillesi <3

~ Silja

PS. Kerro ihmeessä, mitä ajatuksia sinulle heräsi! Laita viestiä instassa @kohtiyhteytta tai sähköpostia osoitteeseen silja@kohtiyhteytta.fi

PPS. Jos sulla ei vielä ole mun ilmaista Lapsen ja vanhemman toimiva yhteys -tarkistuslistaa, käy lataamassa!

Lähteet sekä kirjallisuussuositukset

Annele Wiman, Hyvivoiva lapsi oppii (2022)

Tiia Trogen, Positiivinen kasvatus (2020)

Kohti yhteyttä

Yhteystiedot, osoite, y-tunnus...

Kirjaudu verkkokurssille